Organisaatio

Taiteen keskustoimikunta on laajentunut ja kokenut erilaisia muodonmuutoksia yli 40-vuotisen olemassaolonsa aikana. Nykyisin siihen kuuluu 28 eri toimielintä, joissa päätöksiä tekee lähes 250 luottamusjäsentä. Taiteen keskustoimikunta tarkoittaa toisaalta kaikkien toimielinten ja niiden hallinnon kokonaisuutta ja toisaalta valtioneuvoston määräämää päättäjäelintä.

Taiteen keskustoimikunta päättävänä elimenä toimii yhdyssiteenä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä alueellisten ja valtion taidetoimikuntien välillä. Se koostuu valtion taidetoimikuntien puheenjohtajista (9) ja kuudesta valtioneuvoston määräämästä lisäjäsenestä, joista kahden tulee olla alueellisesta taidetoimikunnasta.

Toimielimet

Valtion taidetoimikunnissa on kussakin on yhdeksän jäsentä. Toimikuntia ovat:

Elokuvataidetoimikunta

Kirjallisuustoimikunta

Kuvataidetoimikunta

Muotoilutoimikunta

Näyttämötaidetoimikunta

Rakennustaidetoimikunta

Säveltaidetoimikunta

Tanssitaidetoimikunta

Valokuvataidetoimikunta

Alueellisissa taidetoimikunnissa on 9-10 jäsentä. Toimikuntia on kolmetoista:

Etelä-Savon taidetoimikunta

Hämeen taidetoimikunta

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta

Keski-Suomen taidetoimikunta

Lapin taidetoimikunta

Oulun läänin taidetoimikunta

Pirkanmaan taidetoimikunta

Pohjanmaan taidetoimikunta

Pohjois-Karjalan taidetoimikunta

Pohjois-Savon taidetoimikunta

Satakunnan taidetoimikunta

Uudenmaan taidetoimikunta

Varsinais-Suomen taidetoimikunta

Taiteen keskustoimikunnalla on kolme jaostoa:

Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahajaosto

Monikulttuurisuusjaosto

Säveltaiteen kirjastoapurahajaosto

Apurahalautakuntia on kaksi:

Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta

Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta

Nimittäminen

Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien jäsenet määrää valtioneuvosto kolmivuotiskausiksi. Jäsenet valitaan kulttuurin ja taiteen eri alojen järjestöjen sekä taidelaitosten ehdottamista henkilöistä. Valinnassa huomioidaan taiteenalakohtainen asiantuntemus sekä alueellinen edustavuus. Jäsenet voivat toimia luottamustehtävässä enintään kaksi peräkkäistä kolmivuotiskautta.

Alueellisten taidetoimikuntien jäsenet määrää toimialueen maakunnan liitto alueellisia taiteen ja kulttuurin järjestöjä ja laitoksia kuultuaan näiden ehdottamista henkilöistä kolmivuotiskausiksi..

Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunnan ja kuvataiteen näyttöapurahalautakunnan jäsenet nimittää opetus- ja kulttuuriministeriö kolmivuotiskausittain.

Henkilöstö

Hallintoa varten on 55 virkamiestä, joista Maneesikadun toimipisteessä Helsingissä työskentelee 23 ja alueellisissa toimipisteissä 31. Viraston esimiehenä toimii taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja.

Alueellista taiteen edistämistä varten aluetaidetoimikunnilla on 49 työsopimussuhteista läänintaiteilijaa.

Taiteen keskustoimikunta nimittää määräaikaiset taitelijaprofessorit viisivuotiskausiksi. Tällä hetkellä virassa on viisi taiteilijaprofessoria. Virat muutetaan vähitellen apurahoiksi.

Toimintamenot

Apuraha- ja avustuspäätökset tehdään toimielinten kokouksissa, joita vuosittain on 180. Toimikuntien jäsenet antavat merkittävän työpanoksen hakemusten arvioinnissa. Toimikuntatyön aikaista ansiomenetystä ei korvata. Jäsenten matkustuskustannukset korvataan ja kokouksista maksetaan pieni palkkio. Hallintomääräraha on vuositasolla noin viisi miljoonaa euroa. Tällä organisaatiolla jaetaan taiteen tukea noin 30 miljoonaa euroa. Sen osuus valtion taide- ja kulttuuribudjetista on noin 8 % .

Organisaatiokaavio suomeksi

Organisaatiokaavio ruotsiksi

Organisaatiokaavio englanniksi